Aika herätä, vuosi 2012

Paritalon remontti oli valmistunut nopeaan tahtiin. Kahdessa kerroksessa oli lattiasta kattoon tehty yleisilmettä kohottava pintaremontti, vaatekaapit uusittu, ja olohuoneessa kökötti uutuuttaan kiiltelevä televisio, isoin mitä siihen aikaan sai. Palkkapäivä oli kuukauden kohokohta. Silloin sain ostella mitä mieli teki, ja usein pitkin kuukautta saatoin palata kotiin ostoskassien kanssa, jotka työnsin jonnekin komeron uumeniin. "Katson sitten huomenna mitä ostin, jos jaksan", ajattelin. Erään hetken muistan kristallin kirkkaasti: avaan yhden komeron nurkkaan työntämistäni muotivaateketjun valkoisista muovipusseista ja tajuntaani iskeytyy tylpän esineen lailla ajatus siitä, että olen ostanut saman sormuksen kahteen kertaan - enkä todellakaan muista tehneeni näin. Mutta totta se on, tarkistan asian vielä käymällä läpi korulaatikkoni, ja todellakin, kämmenelläni lepää kaksi aivan samanlaista sormusta. Jossain sisälläni liikahteli epämiellyttävä olo.

Samoihin aikoihin alan kyseenalaistaa elämääni. Se tapahtuu hiljaa, alitajuntani kulisseissa, mutta tunnen ja näen sen mielikuvina. Aivan kuin rattaat pyörisivät ja koneisto kilkattaisi. Öisin näen unia. Niissä rakkaat edesmenneet vierailevat luonani ja kertovat minulle, että heillä on kaikki hyvin. Mummini ilmestyy eräänä yönä uneeni näyttämään ylpeänä ryijyä, jonka hän on itse tehnyt.

Näiden unien aikana tiedostan jotain olevan toisin, sillä niiden tunnelma on hyvin erityinen ja ne selkeästi eroavat tavallisista unista. En osaa vielä nimetä täysin mikä erottaa nämä unet tavallisista unista, mutta tiedän, että minua on tultu henkimaailmasta varta vasten katsomaan. Nämä unet jatkuvat hyvin intensiivisinä ainakin vuoden. Ja samaan aikaan minä mietin toistuvasti onko elämäni tarkoitus todellakin vain se, että teen työtä ja maksan laskut, menen nukkumaan ja herään, ansaitsen rahaa ja tuhlaan sen tavaraan, jota en edes muista ostaneeni?

Pysähdytään tähän hetkeksi. Vuonna 2012 moni koki elämässään henkisen heräämisen oireita ja aloitti henkisen kehityksen tiellä osittain jopa tietämättään. Minä olin yksi heistä. Kohdallani asiat etenivät hitaasti, mutta muistan vieläkin kuinka erikoinen tuo vuosi oli kaikin puolin. Tietoisuuteni kasvoi käsittämään kokonaisuuksia, joita en aikaisemmin edes tiennyt olevan. Myöhemmin tapasin useita ja kuulin monista, jotka olivat heränneet samana vuonna ja kokeneet juuri tuon vuoden olevan jonkinlainen vedenjakaja elämässään. Oliko tämä sattumaa, että niin moni heräsi 2012 vai oliko kyseessä kollektiivisen heräämisen ajankohta, joka oli koodattuna meissä ja odotti vain toteutumistaan? Sattumia - oliko niitä ensinnäkään?

Uusi herääminen, vuosi 2021

On kulunut kahdeksan vuotta siitä, kun pitelin käsissäni kahta samanlaista sormusta. Aikaisempaa minääni saattaisin katsoa kuin rinnakkaistodellisuuden projektoimaa elokuvaa tuntien ehkä lievää myötähäpeää ja rakkautta tietenkin - enhän aikaisemmin ollut tiedostava ihminen. Paritalo myytiin ja minä luovuin suurimmasta osasta siitä, mitä joskus omistin. Sittemmin olen muuttanut muutamiakin kertoja, ja aina olen kokenut aiheelliseksi puhdistaa vanhaa kierrättämällä ja myymällä tarpeetonta pois. Enää en ole niin kiinni fyysisissä tavaroissa. Vain muutamat rakkaat esineet ovat saaneet jäädä, muu on vaihtuvaa rekvisiittaa.

Syy miksi haluan juuri nyt luoda katseeni vuosien taa heräämiseeni on tässä aikajaksossa, jota nyt elämme, sillä koen että tässä ajassa on paljon samaa potentiaalia kuin vuodessa 2012. Vuosi 2020 puolestaan oli monella tapaa hämmentävä ja vaikea vuosi sekä globaalilla tasolla että yksilöiden tasolla, ja minussa sen vaikutukset myllersivät todella rajuina lähes loppuun asti. Alitajunnastani nousi niin paljon käsiteltävää, vuosikausiksi syvälle haudattuja tunteita ja käsittelemätöntä materiaalia, että monesti olisin voinut tukahtua ahdistuksen aaltojen alle. Tiivistettynä vuosi 2020 sai minussa liikkeelle asioita, joiden oli tarkoituskin nousta käsiteltäviksi. Muuten eheytymistä ei olisi päässyt tapahtumaan. Tahtoni ja uteliaisuuteni piti tämän kaiken käynnissä - minä aktiivisesti etsin ja halusin muutosta.

Tunsin koko ajan, etten ollut se paras mahdollinen versio itsestäni. Aivan kuin osa minusta olisi ollut aina lukittuna jonnekin sisälleni ja sieltä mieleni perältä sitten katselin maailmaani ja mietin mitä ihmettä tämä on mitä elän. Tunsin, etten ainakaan elänyt kaikilla soluillani. En elänyt ilosta käsin. En ollut aito oma itseni.

Heti tammikuun 2021 alussa alkoi olla selvää, että olin päässyt pintaa syvemmälle. Asioita alkoi tapahtua nopeaan tahtiin, ja huomasinkin pian tekeväni käänteentekeviä oivalluksia itsestäni ja toimintatavoistani, jotka olivat tähän asti toimineet kuin lukko edistymiseni ovella. Henkinen kehitykseni näytti nimittäin hyvin pitkään polkevan paikallaan ja kärsivällisyyttäni koeteltiin toden teolla. Mitä ikinä tein - meditoin, mielikuvaharjoittelin, puhdistin - ei näyttänyt todellakaan toimivan. Kuukausia kului, turhauduin, löin hanskat tiskiin varmaankin kymmeniä kertoja vain kerätäkseni ylpeyteni hetken kuluttua kasaan ja takaisin ymmärtämään ja rakastamaan tätä puolielossa olevaa elämää...

Tajusin jo tuon prosessin aikana, että en voi pakottaa mitään tapahtumaan. En eheytyisi pakottamalla itseäni etenemään ja kasvamaan, päinvastoin, joka kerta kun aloin ajaa eheytymistä takaa minut pysäytettiin ja pantiin universumin jäähyaitioon tuulettelemaan tunteitani. Tätä jatkui muutaman vuoden.

Jos olet tähän asti pysynyt matkassani mukana, ensinnäkin kiitän sinua siitä että olet lukenut ja samalla jakanut tämän hetken ja tarinan kanssani. Seuraava asia, jonka tulen kanssasi jakamaan on tämän tekstin tärkein anti: olen näiden kahdeksan oppivuoteni aikana huomannut, että kehitystä tapahtuu sykleissä. Saatamme kiertää yhtä sykliä kauankin, vaikkapa muutaman vuoden, ja yhtäkkiä muutosta tapahtuu aivan kuin tietyt asiat olisivat löytäneet paikkansa ja tuon tapahtuman seurauksena energiamaailmassa avautuu mahdollisuus viedä loppuun tuo aikaisempi sykli ja vaihtaa uuteen sykliin. 

Toisin sanoen, tiettyinä ehkä jopa ennalta määrättyinä hetkinä, jotka eivät ole välttämättä sidottu aikaan ja paikkaan kuten me sen ymmärrämme, energiaa vapautuu oikea määrä tekojemme ja aikomustemme määräämä määrä ja jossain todellisuudessa avautuu energeettinen mahdollisuuksien ovi toteuttaa se mitä haluamme. Älä siis anna periksi, vaikka pitkäänkään aikaan ei näytä tapahtuvan mitään konkreettista kehitystä! Energeettinen ovi ei ole vielä avautunut, aika ei ole vielä oikea, mutta se ei tarkoita etteikö se tulisi ja etteikö sinun uurastustasi ja toiveitasi paremmasta olisi kuultu.

Tunsin kehossani kuinka energeettinen ovi avautui eräänä iltana. Olin juuri seisahtunut keskelle olohuonetta ties minkä takia kun lävitseni tuulahti selvätietona ja tuntemuksena selkeä viesti. Reagoin voimakkaasti tuollaisiin hetkiin. Muistan hyvin kirkkaana lauseen, joka virtasi tajuntaani: "Mitäköhän nyt on tulossa?"

Tästä päivästä meni tasan kaksi päivää kun alkoi tapahtua ja lukot aukesivat. Tajusin samalla, että henkinen kasvu tapahtuu aivan omaan tahtiinsa, ja parasta mitä me voimme sen tien kulkijoina tehdä on astua pois oman kehityksemme tieltä. Sielun kehitys tapahtuu luonnolliseen ja harmoniseen tahtiin, ja siihen vaikuttavat myös tietyt energeettiset ajankohdat tai aikaportit, mitä vuodet 2012 ja 2020 ovat suurelle osalle olleet. Jossakin tulevassa postauksessani tulen käymään läpi mitä tunnuspiirteitä tällä vuoden 2020 aikaportilla on liittyen henkiseen kehitykseen ja heräämiseen. Selvää on jo nyt kuitenkin, että energeettiset muutokset syvenevät ja nopeutuvat meissä kaikissa.

Vuotta 2021 on sanottu Vesimiehen ajan aikakauden aluksi. Intuitiivisena ihmisenä huomaan ja tunnen hienoenergioita sekä fyysisessä kehossani että selväaistien kautta. Alkaneen aikakauden energiat ovat sekä helliä että vaativia meille ihmisille. Toiveeni on viedä sinut tässä blogissa matkalle, joka on minun sieluni henkinen herääminen ja seurata sen tapahtumia, käännekohtia ja pohdintoja niin rehellisesti kuin vain pystyn. Toivon, että tästä blogista tulee sinulle, lukijani, auttaja, tiedonantaja ja tsemppaaja silloin kun et enää jaksa, ymmärrä, pysty tai tiedä. Toivon, että matkastani ja sen aikana oppimistani asioista olisi mahdollisimman monelle hyötyä.