Ystävä unessa auttaa

Heräsin yöllä uneen, jossa tulija toi henkimaailmasta viestin. Oli huhtikuu, syntymäpäiväni oli juuri mennyt, mutta en ollut ehtinyt ajatella juhlien viettämistä sillä olin joutunut käymään useasti lääkärissä selittämättömien oireiden takia. Sinäkin yönä olin nukahtanut vatsalleni, joka oli tuohon aikaan siedettävin asento nukkua. Öisin saatoin herätä selän- ja lantion kiputiloihin, jotka tulivat ja menivät yllättäen.

Henkimaailman unet tuntuvat erilaiselta kuin normaalit unet, jossa alitajunta purkaa tapahtumia ja läpikäy pelkoja, muutosta vaativia kohtia tai muuta päivätajuntaan kertynyttä materiaalia. Ne tuntuvat usein tilavammilta, ja koen henkimaailman tulijan olevan unitilassa paljon moniulotteisempi kuin ihmiset yleensä ovat unissa. Tällä kertaa tulija oli nuoruuden tuttu, tärkeä ihminen, jonka oli tavannut lukiossa.

Aluksi hän näytti minulle kasvonsa, jotka työntyivät eteenpäin ja kohti. Samaan aikaan tietoisuuteeni ilmestyi selvätietona hänen nimensä, vaikka tietenkin muistin sen. Kasvot näin sinisen valon värittämänä ja hologrammimaisina. Uneen liittyi myös toinen segmentti, jonka aikana ystäväni käveli ohitseni vasemmalta puolelta, kosketti minua kyljestä eikä ohi mennessään sanonut mitään. Hän vain jatkoi eteenpäin rappusia, jotka olivat todella matalat ja leveät, jatkuen pitkälle selkäni takana. En kääntynyt katsomaan, unessa jäin paikalleni ja tässä kohtaa heräsin.

Olin ihmeissäni, en todellakaan voinut uskoa, että ystäväni olisi henkimaailmassa. Tosin, en millään voinut tietää hänen nykyisestä elämäntilanteestaan, koska yhteydenpitomme oli katkennut vuosia aikaisemmin. Ystävä oli tullut mieleeni kuluvan vuoden aikana joitakin kertoja, satunnaisesti, mutta tarpeeksi tiheään että olin pannut merkille ajattelevani häntä. Sitten näin tuon unen ja aloin tehdä kyselyjä yhteisten tuttavien kautta. Kukaan ei tiennyt mitään. Toiset taas eivät vastanneet tiedusteluihin, joita esitin Facebookin kautta, eikä se sinänsä ihmeellistä ole – kaikkihan eivät edes käytä Facebookia aktiivisesti.

Lääkäritutkimuksissa ei löydetty syytä äkillisiin kipukohtauksiin. Ne loppuivat aikanaan, sen jälkeen kun ystäväni oli unessa koskettanut vasenta kylkeäni.

Muutaman kuukauden kuluttua sain kuulla ystävästäni lisää, hän tuli tapaamaan minua yksityisistunnossa ja kertaalleen uudelleen eräässä yleisömeediotilaisuudessa. Ensimmäisellä kerralla hän kertoi minulle, että voisin alkaa jo luottaa saamiini viesteihin, että ne todellakin ovat totta. Toisella kerralla hän oli iloinen siitä, että olin tunnistanut hänet ja että pystyimme nyt pitämään tälläkin tavalla yhteyttä.

En edelleenkään ole kuullut ystävästäni. Luotan kuitenkin viestiin, jonka sain häneltä unessa ja peräti kahteen peräkkäiseen meedion kautta tulleeseen yhteydenottoon. Luottamus omiin kykyihin on hyvin yleinen ongelma selvätietoisuuden kehityksessä, ja sen saavuttaakseen on vain tehtävä päivittäin pieniä tekoja. On valittava luottaa oman sydämensä valitsemaan matkaan.

Olen pian tehnyt tarottulkintoja kymmenen vuoden ajan ja jokainen tulkinta on vahvistanut omalla tavallaan ajatuksiani siitä, että jokaiseen mieleen tulleeseen ajatukseen ja tuntemukseen on tartuttava luennan aikana, ne eivät ole sattumaa. Sen kerran, kun olen jotain jättänyt sanomatta, olen myöhemmin ymmärtänyt, että tämä olisi ollut olennaista luennassa.

Luottamus itseen ja omannäköiseen minuuteen ei päde ainoastaan intuitiiviseen toimintaan, se on olennaista kaikilla elämän tasoilla.